Näin perjantaina vihdoin kauan odotetun Nälkäpeli-elokuvan jatko-osan Vihanliekit. :) On sanomattakin selvää, että tässäkin tapauksessa kirja vie voiton, mutta yritystä leffalta kyllä löytyy.Olen melko epäluuloinen leffoja kohtaan.Katselen niitä kyllä mielelläni ja leffateattereissa ne on tosi vaikuttavia jylistessään siinä naaman edessä jättikokoisella valkokankalla, mutta harva leffa on sellainen, jota voisin rakastaa, kuin kirjaa.On siis aikamoinen saavutus, kun voin sanoa pitäneeni Vihanliekeistä tosi paljon, enkä hauku sitä kaupalliseksi mössöksi, joka ei kunnioita kirjaa ja ala luettelemaan niitä kaikkia ihania kohti, jotka oli pakko jättää pois leffasta. ;)

Olen kiitollinen, kun lempihahmoni Finnick Odairin rooliin ei oltu pestattu mitään karseaa muskelimania, vaan symppis Sam Claflin. :)

Kiitos leffaseurasta! <3