Nyt minun on valitettavasti tehtävä niin sanotusti "paskamainen temppu". Nimittäin vedettävä sanani takaisin. Minun on vedettävä sanani takaisin ja peruttava kaikki ihkutus ja se, mitä täällä taannoin olen kirjoittanut huthikuusta, omasta ja Taygate- blogini syntymäkuukaudesta, tuosta kavalasta kuukaudesta joka talven siirryttyä sivuun (Siis maaliskuun tehtyä likaiset työt ja raivattua tilaa huhtikuulle) pongahtaa ilmaan Aurinkoineen ja narsissisipuleineen ja laulaa lintujen äänillä: "Minä olen täällä! Olen saapunut! Kevät on tullut, joten naurakaa, laulakaa ja iloitkaa!!!" Kuulostaa mukavalta, eikö? Sehän se kavala juttu onkin. Tämä huhtikuu nimttäin saa minussa aikaan tunteen, että minun pitäisi olla reipas ja jaksava ja iloita ja istuttaa narsisseja ja kesäkukkia, vaikka vitamiini- ja voimavarani ovat ihan lopussa talven jäljiltä. Toki jollekin huhtikuu on oikeasti ilon aikaa, mutta itse tunsin oloni paremmaksi kuullessani, että on muitakin ihmisiä, joille huhtikuu aiheuttaa päänvaivaa. Älkää te kevätmasistelijat siis luulko olevanne yksin! Ette ole. Huhtikuu vain yrittää uskotella teille niin. :)

IMG_5032-normal.jpg

Aurinko saa ehkä joitain muitakin maahisia räpyttelemään silmiään ja käymään ylikierroksilla, kun kevään surina estää kuulemasta ees omia ajatuksia ja varsinkaan niitä.

P.S: By the way! Tarkoitukseni oli antaa vertaistukea, eikä masentaa :)