Ah, ihana joululoma alkaa lähestyä loppuaan... Surkujen surku, mutta mikään ei ole ikuista. Samoin kuin koulun penkille, palaan taas entiseen malliin läppärin taa päivittelemään Taygateakin, josta olen siitäkin hiukan lomaa pitänyt. Pian lienee aika jatkaa kolmen, neljän postauksen saldoa viikossa.

Fiilistellään nyt kumminkin kiirettä pitämättä(kun se vielä ennen loppiaista on mahdollista) lomakuvilla ja uppoudutaan hetkeksi välipäivien muistoihin...

Seuraavaa lomaa odotellessa.

Että olisi taas aikaa, sitä sellaista "luppoaikaa"...

...aloittaa suosikkikirjan lukeminen kolmannen kerran, keittää makukahvit illallisen päälle, humaltua talviyön tähdistä, puuduttaa takalistoa toisen vieressä kauhuleffaa katsellen... Valvoa vielä hiukan pidempään, venyttää hetkeä vielä hiukan, kaataa vielä yksi lasillinen Pepsi Maxia ja tuijottaa sitä leffaa vielä seuraavaan ruumiiseen asti...

Tulee ikävä, lomaseni ja te kauniit, rennot päivät, laidoilta sinertävät! Viimeistään talvilomalla nähään!