Kyllä sumppi muuttuu elämän pienistä iloista aika suureksikin nautinnoksi, kun höyryävän, vain itseä varten keitetyn kupin saa viedä huulille kuuden päivän teellä sitkuttelun jälkeen! Sairasteluepisodini aikana tyydyin vain nuuhkimaan keittimestä leijuvaa tuoksua ja hukuttamaan suruni glögiin- Kaapinperältä kaivettuun glögiin maaliskuussa!!
Nyt olen kuitenkin taas terve ja täynnä(kofeiini)energiaa, valmiina hyökkäämään ihmisten kimppuun kahvittelukutsujen kera! >:)
Löysin luonnosvihkostani vähän aikaa sitten eräänä hyvänä hiihtoloman hetkenä, erään kahvilan nurkassa väkrätyn jatkorunon. Se on kirjoitettu kaksin seuraa pitäneen siskoni kanssa kuuman kahvin-Minkäs muunkaan- ja yhteisen jyväcroissantin voimin.Naattikaa: runoista, elämästä, keväästä ja kahvista, sekä tiettykin terveydestä!
Punaista maitoa pimeään
Punaista maitoa
hän tapasi aamuisin lorottaa sumppinsa sekaan
kuin norsunluu silkkiä
posliinikuppiin
kermakierre mustaan yöhön, pyörteilemään paksun pimeän pinnalla.
Sellainen hän oli. Loi pyörteitä pimeään
talvipäiviin
punaista maitoa kahviin.
Kommentit