Kotoilu. Mikä ihana edestakaisin hyörimisen ja hiomisen päätön muoto. Ajoittainen kuningaskalastajaksi (se iloinen, vihreä lintu Avarassaluonnossa) heittäytyminen, kaiken huomion omaan pesäpaikkaan kiinnittäminen on, ainakin itselleni varsin vapauttavaa puuhaa. Kaikki on hetken kaunista ja valo vihreää, kun ilmastonmuutoksen tai koulumenestyksesi sijaan se elämäsi keskipiste onkin sopivien käpyjen lasipurkkiin kerääminen...

Kyllä maailmasta kauneutta löytyy, kun jaksaa vähän katsella, lakaista neulasmattoa paratiisilinnun pyrstöllä (kaikilla on sellainen, sullakin)...

Ei tarvitse huiskia sen pimemmälle, kuin päivällisaikaan niin heti hyppää silmille ruusukaalinkerien smaragdinvihreä väritys... Sitten joku onkin kiikuttanut kotiin Punnitse ja säästästä löytyneen ilmaisjakelulehden täynnä syksynvärisiä vegaanireseptejä. :) Ei sen enempää tai vähempää... Kaalia ja ilmaislehtiä, ehkä suklaakahvin tuoksuinen kynttilä ja vapaa sunnuntaipäivä...